KALEVALAISET KULTTUURIRETKET

 

Pohjois-Karjala ja Pielinen ovat monella tapaa esillä ja läsnä Suomen kansalliseepoksessa, Kalevalassa. Elias Lönrrot meni aikoinaan kolme kertaa Pielisen ja Lieksan kautta kalevalaisia runoja keräämään Vienan Karjalaan. Elias Lönnrotin vierailuista Pieliselle ja Lieksaan onkin säilynyt tarinoita ja perimätietoa jälkipolville.

 

Lieksan joki laskee Pieliseen saaden vetensä suurelta osin Venäjän puolelta itärajaa.

Lieksan joki sisältää runsaasti koskia, joista 12 sijaitsee Venäjän puolella ja 12 Suomen puolella rajaa. Lieksan Ruunaassa virtaa useimmat näistä koskista. Yksi kolmesta Kalevalassa mainituista koskista on Lieksan joen Pankakoski, kalevalaiselta nimeltään Kaatrakoski. Veden kuohu on ollut niin valtava, että ennen patoamistaan veden pauhu on kuulunut yli kymmenen kilometrin päähän Lieksan keskustaan.

 

Kalevalaisilla kulttuuriretkillä koetaan kalevalainen veneretki Venäjän rajalle, jossa Väinämöinen ottaa vieraansa vastaan nokipannukahveille. Veneretken vaihtoehtona on myös kalevalainen koskenlasku Ruunaassa. Pielisen museon pirtissä kuullaan kanteleen soittoa ja retki päättyy Nurmeksen Bomballe karjalaisiin pitoihin. Retken aikana kuullaan myös kalevalaista runonlaulua ja karjalaisiin pitoihin on mahdollista saada myös karjalankieliset tarjoilijat.